Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannusjuhlilta

Vaikka hengellinen kotini onkin SLEY ja yritän nykyään olla kovin "luupääluterilainen", niin perinteen mukaan minun ja vapaakirkollisen mieheni juhannusaatto oli taas vapaakirkollinen. Meillä toimii reilu peli, että hän tulee välillä minun kanssani luterilaisiin tilaisuuksiin ja minä hänen kanssaan vapaakirkollisiin.

Kun jostain syystä välillä yritän kovasti polttaa siltoja takanani ja pyyhkiä kaiken menneen pois, niin eihän sitä voi täysin repiä itsestään irti kaikkea, mitä on tarttunut mukaan noin 20 vuoden aikana! Nytkin sain hyvän opetuksen siinä, että minua pitkään vaivanneissa kysymyksissä apu tulikin näiltä tämän juhannuksen juhlilta, joissa erityisesti erään baptistipastorin ja erään helluntaievankelistan puheet kolahtivat. Varsinkin sen helluntailaisen kautta kaiken lisäksi armokin kirkastui pitkästä aikaa!! En enää muista enää tarkalleen, mitä kaikkea hän sanoi, mutta pääasia, että sisäisten vaatimusten painolastit putosivat harteiltani. On taas helppo hengittää. Kirkossakin tänään pitkästä aikaa uskalsin uskoa armon omallekin kohdalleni, kun kuulin synninpäästön ja sain käydä ehtoollisella.

Kaiken lisäksi juuri eräs vapaakirkollinenkin sanoi ennen kyseistä tilaisuutta, ettei pidä sen helluntaievankelistan puheista. Minä siihen sanoin, että joskushan voi saada jotain sellaisenkin puhujan puheista, joista ei muuten pidä. Ja yllättäen hän todella puhuikin nyt aivan eri tavalla kuin mitä olen joskus vuosia sitten kuullut!

Yllä olevan kuvan baptistipastori puhui tämän toisen kuvan lampaasta. Se oli hyvä puhe, josta jotain muistankin. Tuo lampaan kuva kai oli niin havainnollinen!

Kyseinen lammas nimittäin on kuulemma merinolammas, joka oli kadonnut ja löydetty jossain (en muista missä maassa) jostain luolastosta, jossa se oli elänyt kuusi vuotta. Ja kun sitä ei ollut tietenkään kukaan kerinnyt sinä aikana, se oli kasvattanut ympärilleen noin mahtavan villakerroksen niin että se näytti lähinnä joltain Aabrahamin ajalta säilyneeltä muinaiseläimeltä!

Tästä puhuja sitten jatkoi, että mekin olemme Jumalan omina lampaita, jotka pitää keritäkin aina välillä. Mutta se ei ole mahdollista, jos emme pysy laumassa eli seurakunnassa. Siellä meitä keritään toisten uskovien kautta. Toisaalta Jumala keritsee meitä myös vaikeuksien ym. kautta.

No, en tämän enempää muista siitäkään puheesta, mutta jokainen voi itse miettiä, mitä kaikkea se keritseminen voisi merkitä meidän elämässämme ja miksi sitä tarvitsemme. Itseäni puhutteli se laumassa pysymisen tärkeys.

Jotenkin taas pystyyn kuollut uskonelämäni sai virkistystä niiltä juhlilta. Toivon, että voisi enemmän toteutua omallakin kohdalla se, mitä tänään kirkossa laulettiin, että "maailman rakkaus mielestä heitä", vai miten se on siinä virressä "Joutukaa sielut, on aikamme kallis....". Oli ihanaa, kun jaksoin mennä tänään kirkkoonkin. Kyllä se virkistää ihanasti, kun käy sanankuulossa!

Siunausta sinulle!

4 kommenttia:

  1. Tutun näköinen babtistipastori olikin :) On meidän babtistisrk:ssa käynyt myös useamman kerran puhumassa. Itse olimme Juhannusjuhlilla luterilaisessa Vivamossa....vuoroin vieraissa käydään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oli tuttu pastori! :) Olen häntä kuullut ennenkin noilla samoilla juhlilla ja hän on pitänyt hyviä puheita. Vivamossa olen itse käynyt vain kerran pihassa kääntymässä, mutta varmaan siellä on hienoja tapahtumia.

      Poista
  2. Hienoa kuulla, että tunnet itsesi virkistyneeksi kun olet käynyt kirkossa. Me olemme menossa illalla kitarakonserttiin kirkkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se aina virkistää sekä henkisesti että hengellisesti, kun vain tulee lähdettyä kirkkoon tai hengellisiin tilaisuuksiin. Toivon, että tästä lähtien jaksaisin enemmän käydä niissä.

      Poista