Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Ei tarvitse yrittää!

Viimeksi kerroin, että  nuorena tajusin Jumalan armon erään C. O. Roseniuksen tekstin kautta. Tänään jaan sen täällä. Mutta ensin vähän taustaa.

Olin kasvanut uskoon uskovassa kodissa, mutta joskus yläasteiässä aloin ihmetellä, että miksi Jeesuksen piti kuolla minun puolestani, kun enhän minä mikään syntinen ole. Enhän ole tappanut ketään jne. - niin kuin ihmiset usein ajattelevat.

En sitten muista, miten minulle kuitenkin kävi niin, että lukion ensimmäisellä luokalla tuli hirveä synnintunto. Ehkä se tuli siitä, kun aloin käydä enemmän kirkossa ja varmaan yritin olla "hyvä kristitty" ja "kunnon uskovainen". Sitten synti alkoikin tuntua jo niin suurelta, etten pystynyt uskomaan armoon ollenkaan. Pelkäsin kuolemaa ja kadotukseen joutumista, kun olin niin suuri syntinen.

Tätähän meille tekee Jumalan laki - sen tehtävä on näyttää meille syntimme ja olla "kasvattajana Kristukseen", niin kuin Raamatussa sanotaan. Ihmisen pitää niin tajuta oma hengellinen konkurssitilansa, ettei hän pysty enää omin voimin yrittämään itseään pelastaa.

Se kyseinen talvi oli minulle raskas. Pääsiäinen  oli sitten maaliskuun lopulla, ja eräiltä pääsiäisjuhlilta ostin C. O. Roseniuksen pienen kirjasen "Yksin armosta", jossa on 31 lyhyttä hartaustekstiä eli kuukauden jokaiselle päivälle omansa.

Aloin lukea sitä, kunnes tuli huhtikuun kahdeksas päivä ja luin sen päivän tekstin Roseniukselta. Koskaan ei kukaan ollut puhunut eikä kirjoittanut niin suoraan minulle siihen mennessä. Se teksti oli suora vastaus kaikkiin sen talven kysymyksiini. Kirjoituksen otsikkona on Jumalan pyhä laki, ja jakeena oli kolmannesta Mooseksen kirjasta sanat: "Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä" (3. Moos. 19:2). Näin Rosenius kirjoittaa:

"Laki on Jumalan pyhä tahto - ilmaistuna ihmissanoin ja ihmisen tiedostettavaksi. Niin kuin Jumalan pyhyys on ehdoton, niin ovat ehdottomia myös Jumalan meille asettamat vaatimukset. Laki sanoo, mitä Jumala tahtoo ja mitä hän ei tahdo. Ja on aivan varmaa, että Jumalan tahto ei päädy vaatimaan sinulta yhä suurempaa ja suurempaa vanhurskautta, kunnes sinusta on tullut yhtä pyhä kuin Jumala itse. Joka todella tajuaa, kuinka pyhä laki on, ei enää elätä toivoa, että hänestä tulisi täydellinen lain vaatimusten perusteella.

Ei, sanot sinä, ihminen ei tietenkään koskaan tule täydelliseksi kuin Jumala - mutta täytyy ainakin yrittää kaikkensa.

Mutta juuri sitä sinun ei tulekaan tehdä. Sinun on täytettävä kaikki mitä laki vaatii, ja jos et sitä tee, olet tuomittu. 'Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä.'

Tämä on lain omaa sanaa. Mutta onhan Jumala armollinen, sanot sinä. Kyllä hän antaa minulle Jeesuksen tähden anteeksi, vaikka silloin tällöin epäonnistun ja hairahdun.

Armollinen - mutta ei sitä kohtaan, joka on vähänkään velkaa laille - joka ei ole täyttänyt kaikkea. Asia on aivan toinen niiden kohdalla, jotka ovat uskossa ottaneet vastaan Kristuksen vanhurskauden. Heillä ei ole mitään, ei kerta kaikkiaan mitään syyllisyyttä lain edessä. Heillä on näet Kristuksessa juuri se vanhurskaus, jota laki vaatii. Kuulutko sinäkin heihin?" (lihavoinnit minun)

Tämä tuli silloin niin kohti, että siitä riitti iloa minulle pitkäksi aikaa eteenpäin, kun sain vain levätä armossa. Sen jälkeen kuitenkin armoon uskominen on tullut aina vain vaikeammaksi. Sitä joutuu joka päivä opettelemaan alkeista asti uudestaan. Ihminen on huono ottamaan mitään ilmaiseksi vastaan; kaikki pitäisi ansaita ja maksaa takaisin.

Mutta yritetään taas tänäänkin tajuta, että koska emme koskaan pysty täydellisesti täyttämään Jumalan lakia, niin ei sillä tiellä tarvitse yrittää ansaita pelastusta omilla teoilla. Pelastus on jo ansaittu meille ja annettu lahjana. Jeesus on tehnyt tien valmiiksi taivaaseen asti.

4 kommenttia:

  1. Armo on vaikea vastaanottaa, ihminen tahtoo siihen jotain itse lisätä... kai se ihmisluonto on sellainen. Mutta tosiaan yritetään muistaa, että Jeesus on jo tehnyt kaiken valmiiksi, kun vain pysymme Hänessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on, että armo on vaikea läksy oppia ihmiselle, joka haluaisi aina jotain suorittaa ja ansaita itse. Mutta opetellaan sitä läksyä kuitenkin! :)

      Poista
  2. Kyllä oli tosiaan niin selvästi tuossa se asia. Kummasti se vain tahtoo ihmisellä siihen mennä, että edes jotain yritäää itse... vaikka ei pitäisi. Iloitahan me armosta saisimme, kunhan vain se totuus oikein tajuntaan menee:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä saisi iloita armosta tosiaan. Itse ainakin saisin tälläkin hetkellä lukea enemmän kirjoja armosta - ja tietysti Raamatun armollisia tekstejä. Sitä kautta niitä asioita aina vähäksi aikaa sisäistää.

      Poista