Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Seurat. Meillä.

Lapsuudessani meillä kotona oli monet seurat ja varmaan kinkeritkin. Samoin kylällä muissa taloissa pidettiin seuroja ja niissäkin kävimme. Mutta itse en ole koskaan kotiseuroja järjestänyt. Siis koskaan ennen. Nyt se on tehty ja kannatti!!

Oli nimittäin kerran puhetta, että täällä ei nyt ole paljon Siionin Kannel -seuroja, kun seurakunnan tilat ovat niin kovassa käytössä, eikä nyt ole kukaan ottanut kotiinsakaan seuroja. Silloin tuli mieleeni ehdottaa, että meillehän voi tulla. Varsinkin kun kilpirauhasen vajaatoiminnan takia on ollut pitkään niin vaikeaa lähteä mihinkään, niin jos seurat olisivat meillä, minäkin pääsisin! Kun olisin jo valmiiksi paikalla!! :) Tosin olen nyt jo vähän piristynytkin kevään ja ehkä vähän lääkityksenkin ansiosta (ja olen seurakunnan tilaisuuksissakin vähän käynyt). Eipä sitä seurojakaan jaksaisi järjestää, jos tosi huonossa kunnossa olisi.

No, olihan se aika karmea urakka saada tämä talo siihen kuntoon, että tänne voisi ihmisiä päästää. Meillä kun on paljon tavaraa ja vähän säilytystiloja niille, niin joka puolella lojuu kirjoja, lehtiä ja muutenkin kaikkea mahdollista. Siivosin kolme päivää, vaikka voimat olivat loppuneet jo ajat sitten (niitä kun ei paljoa ollut alun perinkään). Ja ajattelin, ettei koskaan enää! Eilen olin niin puolikuollut, että toivoin voivani mennä vain nukkumaan ja muut pitäkööt seuransa! ;)

Mutta onneksi ennen iltaa ehdin sen verran hengähtää, että piristyin. Oli arvoitus, minkä verran väkeä tulisi, vähän vai paljon. Aluksi jo näytti, ettei tule juuri ketään, mutta äkkiä alkoi hirveä ryntäys, kun kaikki tulivat yhtä aikaa. Pelkäsin jo, etteivät tarjottavat ja istumapaikat riitä! Mitä jos ei tuo oveamme lähestyvä jono katkea ollenkaan?!

Mutta ihmeesti kävi niin, että väkeä tuli kyllä paljon, mutta kaikki mahtuivat istumaan ja tarjottavatkin riittivät. Meitä oli laskujeni mukaan 21 henkeä. Olohuoneessa oli tiivis tunnelma :)

Kun sitten kuuntelin kahden tutun kirkkoherran puhetta omassa kodissani, tuntui tosi juhlalliselta - melkein kuin olisi ollut kirkossa! Ja Siionin Kanteleesta laulettiin monta ihanan iloista laulua. Siinä kun on melko duurivoittoisia lauluja. Miehenikin aina ihastelee niitä (hänelle kun se ei ole tuttu laulukirja).

Kyllä siinä sitä tuli hoidetuksi koko talven edestä, kun niin ihanat seurat oli. Niin monta kertaa talvella jäi lähtemättä seurakunnan tilaisuuksiin - siis melkein joka kerta, kun jotain oli. Kun olin vain niin väsynyt. Se harmitti ja masensi. Mutta nyt oli noin ihanat seurat omassa kodissani! Ja on kevät ja vuoden parhaat ajat edessäpäin. (Vaikka tänään onkin takatalvi: maa lumesta valkoisena.) Mikäpä on ollessa.

Kiitän Herraa tästä hetkestä!
P. S. Onneksi tiskikone hoitaa nämä! :)

8 kommenttia:

  1. Onhan tuossa varmasti ollut kova homma järjestää, mutta varmasti hyvä tilaisuus hengellisesti niin teille kuin vieraillekkin. Kiva määrä porukkaa oli lähtenyt liikeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllä se kaikesta väsymyksestä huolimatta kannatti järjestää, oli vaivan arvoista! Ja vieraatkin vaikuttivat iloisilta, kun joku jaksoi järjestää :)

      Poista
  2. Kuulostaapa ihanalta! Meille ei mahtuisi noin monta samaan huoneeseen istumaan, tuolit ja sohva loppuisivat kesken. Taitaisi loppua kahvikupitkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aika tiivistä meilläkin oli sillä porukalla, ja jotkut istuivat viereisessä huoneessa ja käytävällä. Tuolit riittivät, kun niitä oli varalta tuotu meille lainaan 5 kpl. Kupit riittivät, mutta lusikat uhkasivat loppua kesken :)

      Poista
  3. Olipa hauska lukea tätä. Ihan voin kuvitella sen siivoushässäkänkin, kun meilläkin on pienet tilat ja tavaraa joka paikassa. Ja voin kuvitella senkin, kun miettii, tuleeko väkeä kuinka ja miten sopivasti on tarjolla kaikkea (vaikka ei meillä ole koskaan seuroja tai mitään kokousta pidetty, paitsi nuortenilta muutaman kerran). Mutta voin myös kuvitella sen, että oli juhlallista sitten kun sai istua ja kuunnella... Itse olen ihan oikeissa seuroissa ollut todella kauan sitten, lieköhän ne olleet niitä kun rippikoulua varten piti käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun oli hauskaa luettavaa ja eläydyttävää :) Oli se jännä kokemus ensimmäistä kertaa elämässään järjestää kotiseurat.

      Poista
  4. Meillä on ollut kotikokouksia ennen. Nyt ollaan kokoonnnuttu Kylätalolla, niin ei olla kotikokouksia järjestetty. Kylätalollakin oli viimeksi 21 henkeä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teitä oli sitten Kylätalolla yhtä paljon kuin meillä oli kotona :) Siellä onkin varmasti helpompi järjestää kokouksia kuin kotona, ei ainakaan ole niin paljon siivoamista.

      Poista