Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

perjantai 27. tammikuuta 2017

Vaikka olisit minkälainen, armo riittää!

Eilen luin erästä kirjaa, jonka äärellä jouduin taas kerran toteamaan, ettei minun kristillisyydessäni ole kehumista. Sen kirjan mukaan kristityllä täytyisi aina olla taivasikävä päällimmäisenä, mutta minulla on tainnut taas olla täällä maan päällä aivan liian mukavaa, että noita taivasasioita paljoakaan miettisin... ja epäjumalia riittää...

Taas joutuu tunnustamaan, ettei minussa eli lihassani ole mitään hyvää - eikä aina edes sitä tahtoa elää Jumalan tahdon mukaan. Olen penseä, unelias ja veltto kristitty.

Mutta juuri tällaiselle kuuluu armo. Kun meistä ei ole itseämme pelastamaan, Jeesus tuli ja teki sen. Hän on koko maailman syntien sovittaja, varsinkin uskovien. Ja jos hän armahti meitä jo silloin, kun vielä olimme hänen vihollisiaan, eikö paljon ennemmin nyt, kun olemme hänen omiaan. Ja kun Jumala heittää syntimme selkänsä taa, hän ei niitä enää muista eikä muistele!

C. O. Rosenius kirjoittaa Leipäset -hartauskirjassa juuri tämän päivän 27.1. kohdalla näin:

Mikä ikuinen lohtu meille onkaan, että tämä tie on aina auki, tämä luja luottamus siihen, että meillä on pääsy armoistuimelle, tämä uusi ja elävä tie esiripun läpi.
  Se auttaa kaikissa tilanteissa, vaikka huomaisin oman tilani olevan millaisen tahansa. Vaikka olisin tähän asti elänyt itsepetoksessa niin kuin Juudas, tai kuin samarialainen taikuri Simon. Hänestä sanotaan, että hän "oli täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä". Kuitenkin hänellä oli pääsy armoon. Apostolihan sanoi hänelle: "Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa - jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan."
  Jopa penseälläkin ihmisellä on pääsy armoon, vaikka Jeesus puhutteli sellaista kovin sanoin: Minä olen oksentava sinut suustani ulos! Sillä hän lisää: Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua.
  Sen tähden, niin kauan kuin sanotaan "tänä päivänä", kaikki voi muuttua hyväksi, koska meillä on aina pääsy armoon. Tänään voimme alkaa pakomme tähän armoon, niin kuin apostoli meitä kehottaa: Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
  Kaikki perustuu siihen, että tämä pääsy on vain Jeesuksessa Kristuksessa, että meillä on ylimmäinen pappi, joka "voi sääliä meidän heikkouksiamme", ja jolla on iankaikkinen pappeus. Siksi hän voi myös täydellisesti pelastaa ne, jotka tulevat Jumalan luo hänen kauttaan, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestaan.

Lihavoinnit minun. Siunausta päivääsi!

2 kommenttia:

  1. Toivotonta olisi jos omaan uskonelämään tarvitsisi turvata... Onneksi ei tarvi! Minullakin on muutama Roseniuksen kirja ja niiden sana on mielestäni armollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tarvitse yrittää omilla teoilla kelvata Jumalalle ja ansaita jotain. Roseniuksella on paljon ihanan armollisia tekstejä.

      Poista