Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Elian matkassa...

...eli miten Raamattu tänään avautui Karkun raamattukurssilla.
Tänään meillä oli opettajaa, jonka tuloa olin kyllä odottanut, kun hän jo kerran aikaisemmin piti tosi hyvät oppitunnit Valitusvirsistä. Mutta olin niin väsynyt, etten jaksanut nousta heti aamun ensimmäisille tunneille. Oikeastaan aioin jo melkein jättää väliin koko päivän, mutta onneksi menin sittenkin, koska sana avautui taas mahtavasti.

Itse en osaa jakaa kaikkea sitä, mitä tänään saimme, mutta jospa jotain kuitenkin. Aiheena oli siis Elian matkassa, kuten otsikosta näkyy. Eliallahan oli monenlaisia vaiheita, joita vain vähän ehdimme pinnalta raapaista, mutta sittenkin niin antoisasti.

Kun Elia oli Jumalan käskystä ilmoittanut, että alkaisi kuivuus ja sadetta tulisi vain hänen (Elian) sanan kautta, Jumala käski häntä piiloutumaan Keritin purolle. Elia oli Tisbestä kotoisin, ja kuulemma se Keritin puro, joka sijaitsi Jordanilta itään, oli lähellä hänen kotipaikkaansa. Tässä kohtaa oli puhetta siitä, miten Jumala näkee sen, mistä me tulemme ja olemme kotoisin, ketä olemme ja mikä on historiamme. Ja hän johdattaa sen kautta. Elia sai piiloutua itselleen tutulle ja rakkaalle seudulle. Samoin kuin vaikka Pietarin kohdalla Jeesus otti käyttöön hänen veneensä, joka oli hänelle rakas ja tärkeä työväline, ja sen kautta avasi hänen sydämensä niin, että Pietarista tuli hänen seuraajansa.

Kuten tarina sitten kertoo, korpit toivat Elialle ruokaa sinne pienelle purolle. Hänestä pidettiin huolta: muualla oli kuivuus, mutta hän sai purosta vettä ja Jumala piti huolta, että hän sai myös ruokaa.

Meitä ihmisiä aina kiinnostaisi nähdä Jumalan johdatusta pitkälle eteenpäin, mutta Eliallekin näytettiin vain se yksi askel kerrallaan: mene Keritin purolle. Vasta kun puro kuivui, Jumala johdatti eteenpäin seuraavaan etappiin, Sarpatin lesken luo. Täällä raamattukurssillakin meistä monet mietimme, mitä ihmettä meistä tulee "isoina" ja mitä teemme kurssin jälkeen. Jotkut jo tietävät seuraavan askeleen, mutta eiköhän se vielä valkene meille muillekin - sitten kun on sen aika. Mutta ei koko tulevaisuus, vaan askel kerrallaan.

Myöhemmin, kun oli jo tullut sadetta ja Elia oli saanut suuren voiton Karmelin vuorella, kuningatar Iisebel uhkasi tappaa hänet. Silloin ei tullut Jumalalta käskyä paeta ja piiloutua, mutta Eliakin oli vain ihminen, vajavainen niin kuin mekin - niin kuin Uudessa testamentissa kerrotaan - ja pakokauhun vallassa hän sai jalat alleen. Hän pakeni sinne jonnekin erämaahan ja masentuneena toivotti itselleen kuolemaa kinsteripensaan alla. Sitten hän aivan uuvuksissa nukkui siellä.

Tätä jatkoa emme ehtineet käsitellä, mutta itse luin myös sen, miten sitten enkeli kahdesti herätti Elian ja kehotti häntä nousemaan ja syömään. Toisella kerralla enkeli lisäksi sanoi: Nouse ja syö, muuten matka käy sinulle liian raskaaksi. Ihanan konkreettista Jumalan huolenpitoa sekin. Väsynyt profeetta sai nukkua, levätä ja syödä, kunnes hänen voimansa palautuivat ja hän oli valmis uusiin haasteisiin.

Mikä menetys teille lukijoille, että ette kuulleet tämän päivän oppituntejamme, koska enhän minä osannut tässä jakaa kuin jotain aivan pientä, mikä itselleni sieltä jäi mieleen itämään. Meillä on ollut valtavan hyviä opettajia täällä.

P.S. Tuo Raamattu-niminen paikka on Lapualla. En ole itse siellä koskaan käynyt, vain ohi ajanut. Kuva on otettu viime maaliskuussa; vielä ei kai sielläkään päin ole noin paljoa lunta nähty, ainakaan minun tietääkseni.

3 kommenttia:

  1. Olisin kyllä minäkin halunnut olla kuulemassa näitä asioita Eliasta. Jo tuokin oli mielenkiintoinen asia, että se puro oli hänen kotipuolessaan. Elian vaiheet, ja hänen jälkeensä Elisan, ovat minusta hyvin mielenkiintoiset kaikenkaikkiaan, tietysti siksikin, kun heistä kerrotaan melko paljon. Minä tein joskus Elian vaiheista pelin: http://vaaranlaella.blogspot.fi/2016/01/omatekoinen-peli-elian-matkassa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Elian vaiheet olivat tosiaan mielenkiintoiset. Ja tällaista raamattukurssia voin kyllä suositella, jos joskus tulee mahdollisuus lähteä. Se sinun pelisi on myös mielenkiintoinen ja hieno! Hyvä idea, itsekin voi tehdä pelejä :)

      Poista
  2. On mukavaa kun pääsee kuuntelemaan hyviä opettajia ja hyvää opetusta. Rauhallista pyhäinpäivän iltaa!

    VastaaPoista