Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

tiistai 9. elokuuta 2016

Uudesta harrastuksesta iloa syksyyn

Aikoinaan tulin eräitten opintojen yhteydessä opiskelleeksi Uuden testamentin kreikkaa kahden vuoden ajan. Oli meillä myös lyhyt heprean kurssi, mutta siihen en jaksanut panostaa, koska kreikka oli niin työlästä ja vei aikaa ja voimia. Joten heprea jäi minulle edelleen täydeksi hepreaksi... Olihan oppikirjan nimikin Täyttä hepreaa.

Mutta kreikasta olin aina ajatellut, että ennen kuin unohdan sen aakkoset kokonaan, haluaisin joskus lukea kirjahyllyssäni lojuvan alkukielisen Uuden testamentin - siinä oppisi paljon. Aina se kuitenkin unohtui eikä ollut tarpeeksi intoa. Mutta nyt kaipasin Raamatun lukemiseen jotain uutta ja otin vihdoin kyseisen kirjan esiin yhtenä iltana. Innostuin heti kovasti.

Heti alkuun pitää sanoa, että EN TODELLAKAAN osaa noin vain lukea sitä, vaan luen suomenkielisen Uuden testamentin ja sanakirjan avulla. Enkä edes yritä sana sanalta kääntää kaikkea, vaan luen vain eteenpäin. Joka luvussa tulee kuitenkin vanhoja tuttuja sanoja vastaan ja ne muistuvat uudestaan mieleen. Myös kun ennestään tuntemattomat sanat toistuvat uudestaan ja uudestaan, ne jäävät mieleen. Ja näin joka luvun kohdalla oppii paljon. Se on hauskaa. Kieli-ihmisiä kun olen - kaikkihan eivät tietenkään ole, ja silloin on ymmärrettävää, että heistä tämänkertainen kirjoitukseni tuntuu lähinnä ahdistavalta. Minua innostaa kielet, jotain muuta ihmistä jokin muu asia.
Tänä aamuna luin tuota ylemmässä kuvassa näkyvää Matteuksen evankeliumin neljättä lukua. Kuvassa olevasta tekstistä kreikkaa osaamatonkin voi ehkä päätellä sanat satana ja diabolos. Siinä luvussa kun Henki vie Jeesuksen erämaahan perkeleen eli sen diaboloksen kiusattavaksi.

Se tässä ehkä on parasta, että kun luen tuota kreikankielistä tekstiä todella hitaasti, siinä on pakko ajatella ja tulee välillä mieleen ihan uusia näkökulmia. Eikä tarvitse lukea alkukielellä saman kokeakseen. Suosittelen, että jos osaat jotain kieltä ja jos pidät kielistä, kannattaa kokeilla lukea Raamattua sillä kielellä. Se on avartavaa. Joka käännöksessä asiat myös sanotaan vähän eri tavalla, ja silloinkin tulee niitä uusia näkökulmia. Toki sama onnistuu myös lukemalla suomeksi eri käännöksiä. Jos lukee aina samaa käännöstä, voi helposti vähän urautua.

Kreikasta vielä, että siitä kielestähän on tullut suomeenkin paljon sanoja. Jo nyt Matteuksen evankeliumin alkuluvuista opin, että sana tuli on pyr ja polttaa pyroo - siitä siis tulee pyromaani. Ja hypnos on uni - siitä tulee hypnotisoiminen.

Toivotan kaikille iloa ja intoa tulevaan syksyyn joko vanhojen tai uusien harrastusten parissa. Ja siunattuja hetkiä Raamatun äärellä.

4 kommenttia:

  1. Varmasti mielenkiintoinen harrastus, jos on kärsivällisyyttä ja kielipäätä. Minulle kielet ovat olleet aina vaikeita, sanat eivät tartu päähän ja olen muutenkin auttamattoman huono kielissä. Ihailen aina ihmisiä, jotka tykkäävät vieraista kielistä ja niiden oppiminen on heille helppoa. Muutamaan otteeseen olen joutunut opettelemaan koulussa latinaa ja se oli kyllä ihan mielenkiintoista, kun ei tarvitse osata keskustella, vaan tuntea vaan sanasto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tuossa Uuden testamentin kreikassakin oli kivaa, ettei sitä tarvinnut osata puhua, vaan vain lukea. Ja kielioppihan siinä muuten oli aivan kamala ja sen olenkin onnellisesti unohtanut. Joten en pääse kehuskelemaan suurten teologien tavoin, että tämä aoristihan tässä merkitsee sitä, että... Muuten jos ei kielet innosta, niin silloinhan tosiaan kannattaa lukea suomeksi eri käännöksiä.

      Poista
  2. Mielenkiintoista! Olen joskus haaveillut kielten omatoimisestta opiskelusta, mutta ei minulla ole tarvittavaa sitkeyttä siihen. Joskus kuitenkin opettelin hetken venäjän aakkosia ja sen verran sain selkoa, että yllätyin monen sanan tuttuudesta. Tuo on tosiaan niin, että jo erilaiset käännökset tuovat uutta näkökulmaa teksteihin. Hieno harrastus sinulla tuo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin joskus haaveilin venäjästä ja lainasin kirjastosta jonkun kielikurssin, mutta ei niin vaikeaa kieltä oikein jaksa omin päin aloittaa. Pitäisi päästä jollekin kurssille. Omatoiminen opiskelu oikeastaan sujuu vasta sitten, kun on oppinut jo vähän alkua jollain kurssilla.

      Poista