Vanha virsi

Vanha virsi
Elävän veden virrat. Evankeliumijuhlat Virroilla 2016.

torstai 21. huhtikuuta 2016

Järjen käyttö sallittu

Tunnustan, että kadehdin monesti ihmisiä, jotka vaikuttavat siltä kuin olisivat olleet järkeviä jo syntyessään. Heidän ei ole tarvinnut lyödä päätään kaikkiin vastaantuleviin seiniin ja oppia asioita kantapään kautta, vaan he ovat olleet viisaita tajunneet kaiken jo alusta alkaen.

No, onko sellaisia ihmisiä sitten olemassa, jotka eivät koskaan joudu oppimaan kantapään kautta. En tiedä, mutta itselläni ei ole ollut iloa kuulua heihin. Nykyään jo alkaa tuota elämänkokemuksen tuomaa ymmärrystä olla, mutta vähän iltajunassa se tuli. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tunteet ovat nimittäin ihan hyvä asia, mutta ne ovat vähän kuin tuli - hyvä renki, mutta huono isäntä. Ne eivät saisi liikaa hallita, vaan tunteen ja järjen pitäisi olla ihmisellä tasapainossa.

Nuorena olin kuitenkin suuri tunneihminen ja syöksyin elämään suinpäin, päätä pahkaa, suurella tunteella ja pää edellä. Siinä ei paljon järki päätä pakottanut. Käy vain helposti niin, että kun pää edellä hyppää, siinä lyö päänsä. Mutta me jotkut emme vain opi vähemmästä.

Kun lopulta olin kolunnut läpi kaikki ne seinät, joihin löin päätäni, sekä maallisessa että uskonelämässäni - niin, toki en väitä, ettei niitä enää tulisi, elämänkouluhan ei lopu tämän elämän aikana - mutta siis silloin Taivaan Isä puuttui peliin ja alkoi hoitaa ja eheyttää minua. Ja silloin minulle kolahti kovasti Raamatusta Sananlaskujen kirja - nimittäin en kai ollut koskaan huomannut, mutta se kirjahan on täynnä opetusta viisaudesta, järjen käytöstä ja harkinnasta. Jotka ovat tarpeen sekä maallisissa asioissa että uskonelämässämme.

Jo Sananlaskujen kirjan alku kertoo, mistä kirjassa on kysymys. Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut. Opettakoot ne viisautta, kasvattakoot ymmärtämään ymmärryksen sanat, johdattakoot hyvään tietoon, oikeudentuntoon ja rehtiin mieleen. Kokemattomat saakoot niistä viisautta, nuoret tietoa ja harkintaa. Viisaskin viisastuu, kun kuulee niitä, järkeväkin saa opastusta, oppii mietelmiä ja vertauksia, tajuaa viisaiden sanat, avaa arvoitukset. Herran pelko on tiedon perusta, vain hullu halveksii viisautta ja opetusta.

En mielelläni muistele aikoja, kun olin nuori ylitunteellinen kristitty, molemmat jalat tukevasti ilmassa. Tietyissä piireissä ainakin jotkut kristityt opettavat, että järjen käyttö on lähes epäkristillistä, ja joka asiaan pitäisi olla saavinaan joku yliluonnollinen johdatus. Jos sitä ei tule, niin sitten vain istutaan kädet ristissä odottamassa vaikka vuosikausia eikä tehdä mitään, ei käytetä omaa järkeä, koska se on aina paha. Ja Jumalahan haluaa sinulle aina jotain aivan muuta kuin itse haluaisit. Jos erehtyy itse haluamaan jotain, se ei voi olla johdatusta.

Jumalan koulussa ja Sananlaskujen äärellä minäkin sitten opin tietyssä elämänvaiheessa, että hyvänen aika, Jumalahan sen järjenkin on meille luonut - ja hän suorastaan odottaa, että käyttäisimme tervettä järkeä ja harkintaa. Myös Uudessa testamentissa terveestä harkinnasta puhutaan. On myös niin, että Jumala vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Useampikin elämäni tärkeimmistä johdatuksista on tapahtunut juuri niin, että Jumala on vaikuttanut tahtomisen ja tekemisen, olen järjelläni tajunnut mikä on parasta - ja vielä vuosien jälkeenkin saa olla kiitollinen, että silloin meni sinne ja sinne, minkä koki omaksi paikakseen.

Joitain opettavaisia kohtia Sananlaskujen kirjasta. Herkistä korvasi kuulemaan viisautta, avaa sydämesi ymmärrykselle, pyydä tietoa avuksi, korota äänesi ja kutsu ymmärrystä. Etsi sitä kuin hopeaa, tavoittele sitä kuin kätkettyä aarretta. Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen.... Maltti on sinun turvanasi, varjelijanasi ymmärrys... Laske harkiten jalkasi polulle, niin olet varmalla pohjalla, missä ikinä kuljet... Saamiasi neuvoja varjele kuin silmäterää... Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä... Jos elät viisaasti, hyödyt viisaudestasi itse, holtittomasta elämästä kärsit itse... Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan... Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle... Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii... Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut...

Ja niin edelleen... Nykyään olen hyvinkin allerginen kovin ylitunteelliselle ja älyvapaalle kristillisyydelle, ylihengellisyydelle ja monelle muulle. Vaikka me uskovat elämmekin sydän taivaassa, samalla saamme elää molemmat jalat tukevasti maassa ihan tavallista ihmisen elämää, johon myös terveen järjen käyttö kuuluu.

Mutta tietysti niin kuin terve järki, myös terve tunteiden käyttö on hyvää ja oikeaa. Ja jokainen joutuu vuorollaan olemaan se nuori, jonka pitää oppia asioita kantapään kautta, mitä ne asiat sitten eri ihmisillä ovatkin.

Ja onhan se niinkin kuin Aino Suhola kirjoittaa - Tärkeintä elämässä on nöyryys ja intohimo. Mitä teetkin, tee takapuoli savuten, syöksy siihen suorin vartaloin, kahdella kierteellä, koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi. Ja jos kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja etene taas. Ja jos kaadut aina vain, ajattele, että kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä, niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle. Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.

Tämän runon myötä terveiset Kansan Raamattuseuran pastori Jorma Kalajoelle, jolta olen oppinut monta hyvää asiaa - kuten kyseisen runonkin.

P.S. Se piti vielä sanoa, että parhaitenhan ihmisen järki toimii silloin, kun se on saanut olla Jumalan sanan valaisemana.

2 kommenttia:

  1. Sananlaskujen kirjaa olen minäkin joskus lukenut. Sananlaskujen lyhyet ja iskevät lauseet jäävät helposti mieleen ja niitä voi sitten mietiskellä ajan kanssa.

    VastaaPoista
  2. Sananlaskuja voisi useamminkin lukea. Niissä on hyviä elämänohjeita.

    VastaaPoista